Tag: Äänitutkija Tuija Niemi
Kapellimestari Ampuja iski lusikan soppaan
English speakers, please see the About page. This post is in Finnish. Posts in English can be found in their own category “in English”.
Blogin kotisivulla voit rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Arkisto-sivulta löytyy myös kaikki aiemmat kirjoitukset.
…
Vain Anneli Auer kelpaa syyttäjille tekijäksi. Muita ei tutkita edes vihjeiden tai todisteiden perusteella.
SYYTTÄJIEN TEORIA ETUKÄTEISNAUHOITUKSESTA JA SYYTTEEN LOGIIKKA
Raine Ampuja, armeijan puhallinorkesterin entinen musiikkimajuri. Pettikö kuulo?
Kapellimestari Raine Ampujan ja hänen tutkimusryhmänsä jäseniltä on jäänyt kokonaan ottamatta huomioon epäloogisuus siinä ajatuksessa, että onko kukaan koskaan, koko maailmassa, päättänyt äänittää murhan etukäteen, ja soittaa nauhaa hätäpuhelun aikana? Pysähtyikö tutkimusryhmä ollenkaan miettimään miten monimutkaista ja suorastaan mahdotonta sellaisen toteutus olisi teknisesti sekä ajastuksellisesti ilman, että siitä jäisi selvät ja kiistattomat todisteet? Tai kuka edes muistaisi painaa “record”-nappia siinä tilanteessa, kun lähtisi omaa miestään tappamaan veitsen kanssa? Lapsetkin ovat olleet paikalla asunnossa, kun tämän on väitetty tapahtuneen.
Mikäli Anneli Auerin oletettaisiin silti näin toimineen, niin mikä logiikka on ajatuksessa, että Auer olisi lavastanut itsestään syyllisen nauhoittamalla “(k)uole!” huudon aviomiestään Jukka Lahtea tappaessaan, ja vieläpä soittanut sen hätäkeskukselle?
KRP:n Tuija Niemi on muutellut hätäpuhelun litteraatiota ja lausuntoaan useaan otteeseen.
Syyttäjien ja KRP:n Tuija Niemen teoria etukäteisäänityksestä on pienen äitiään pelkäävän ja perheensä menettäneen traumatisoituneen pojan mielikuvitukseen pohjautuva hätävalhe tilanteessa, jossa lapsi olisi palautunut vankilasta vapautuneelle vanhemmalleen kesällä 2011.
Syyttäjät tarvitsevat todisteita etukäteisäänityksestä, sillä hätäpuhelusta kuuluu kuinka Anneli Auer on lähellä puhelinta tyttärensä vieressä samaan aikaan, kun takkahuoneesta kuuluu “(k)uole!” huudoksi tulkittu ääni. Hätäpuhelu antaa näinollen alibin Anneli Auerille. Ja tämähän ei syyttäjiä miellytä sen enempää kuin Vaasan hovioikeuden tuomareiden vapauttavat tuomiotkaan.
Syyttäjä Jarmo Valkama ilmoitti vaatimattomasti vuonna 2012, että syyttäjät vain koputtelevat korkeimman oikeuden ovelle. Silloin koputeltiin samojen lasten samoilla kertomuksilla saatananpalvonnasta, eläinten kidutuksista, väkivallasta, myymälävarkauksista, raiskauksista jne. Auerin pojan kertomus etukäteisäänityksestä oli mukana siinä laajassa materiaalissa, jota lapsilta vuonna 2011 kuulusteluissa sijaisvanhempien avustuksella saatiin.
Syyttäjien omat tähtitodistajat ja “huippuasiantuntijat” ovat muunnelleet todistuksiaan vuosien varrella syyttäjien agendaan sopiviksi. Teon motiivi on tosin syyttäjiltä edelleenkin hakusessa. He eivät ole myöskään kyenneet päättämään tappoiko Anneli Auer miehensä äkkipikaistuksissaan riidan päätteeksi (yllätystodistajana oikeudessa uhrin kurssikaveri), vaiko lapsen kertomuksen mukaisesti pitkään suunniteltuna ja harjoiteltuna tekona, jossa oli mukana yhdeksänvuotias sisar.
Syyttäjille pääasia tuntuu olevan se, että tekijä oli Anneli Auer, eikä kukaan muu. Tämä seikka on pyritty todistamaan sillä, että paikalla Tähtisentiellä ei ollut ulkopuolista hyökkääjää, vaikka tämä oli jättänyt jälkeensä mm. verisiä kengänjälkiä ja toisen surmavälineen. Murhapaikalta löydetty vieras DNA osoittautui kuuluvan poliisille, jonka henkilöllisyys salattiin. Lisäksi murhaajan pakenemisen näki pieni lapsi, jonka sanaa Porin poliisit ja syyttäjät ovat vuosien ajan yrittäneet horjuttaa hyvin epäreiluin ja arveluttavin keinoin.
Hätäpuhelutallenne on tärkein todiste siitä mitä Ulvilassa tapahtui murhayönä 2006. Sen takia syyttäjät ovat yrittäneet hämärryttää kansaa kapellimestarista koostuvalla amatööridekkari tutkintaryhmällä. Se mitä nauhalta kuuluu on kuulijan korvista ja korvien välistä kiinni.
Hätäpuhelutallenne on kuultavissa alempana tai täältä.
LINKIT:
Ulvilan murhamysteeri dokumentti ja sensuuri
English speakers, please see the About page. This post is in Finnish. Posts in English can be found in their own category “in English”.
Blogin kotisivulla voit rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Arkisto-sivulta löytyy myös kaikki aiemmat kirjoitukset.
+++
***Osta Ulvilan Murhamysteeri DVD omaksesi alla olevista linkeistä.***
Ulvilan murhamysteeri dokumentti ja sensuuri
Ohjaaja Pekka Lehdon elokuva Ulvilan murhamysteeri sai viime vuonna kulttuuri- ja elokuvakriitikoilta erittäin hyvät arvostelut. Pieni äänekäs toimittajajoukko Satakunnan Kansasta ja YLE Satakunnasta esitti kuitenkin mediassa vihaisia vastalauseitaan. Elokuva oli heidän mielestään mm. hyvän maun vastainen ja rikkoi lasten etuja.
Uutistoimittajilla on perinteisesti työnsä puolesta läheiset suhteet päättäjiin ja viranomaisiin. Pienellä paikkakunnalla suhteet ovat sitäkin läheisemmät. Ulvilan murhamysteeri elokuva pureutuu nimenomaan satakuntalaisten viranomaisten toimintaan Ulvilan murhan selvittelyssä, sekä Anneli Auerin lasten saamaan kohteluun samaisten viranomaisten taholta.
Ulvilan murhamysteeri dokumentti esitetään ensi kertaa televisiossa tänään maanantaina 16.03.2015 YLE TV1 klo 21.30. Esitysaika on ajoitettu tarkoituksellisesti myöhäisiltaan, jotta koululaiset olisivat jo nukkumassa. YLE on tehnyt omatoimisesti muutoksia Lehdon elokuvaan “suojellakseen Auerin lapsia”. Ohjaaja Lehto on muutoksista raivoissaan ja on uhannut viedä asian oikeuteen, mikäli sensuroitu versio esitetään televisiossa. Eihän YLE menisi sensuroimaan omatoimisesti esim. David Attenborough’n luontodokumenttejakaan “suojellakseen lapsia”, koska niissä näytetään mm. eläinten harrastamaa seksiä.
Dokumenttielokuva nimensä mukaisesti dokumentoi tapahtumia. Ohjaaja Lehto on seurannut vuosikausia tiiviisti Auer tapauksen oikeudenistuntoja kuvausryhmineen. Hän on lukenut tuhansia sivuja asiaan liittyviä virallisia papereita, sekä haastatellut useita viranomaisia, asiantuntijoita ja muita asiaan liittyviä. Elokuvassa tapahtumat niistä annettuine viranomaislausuntoineen avautuvat katsojille sellaisinaan. Monia katsojia tämä kokonaisuus on järkyttänyt ja joiltain osin jopa naurattanut.
Lehto on kasannut elokuvan kuvaamastaan materiaalista, poliisin esitutkintamateriaalista (joka on julkista veronmaksajien rahoilla maksettua materiaalia) sekä lähes kymmenen vuotta vanhoista Auer-Lahden perhealbumi valokuvista, joissa näkyy aivan tavallinen ja onnellinen suomalainen perhe yhteispotreteissa. Tämä sotii tietenkin sitä viranomaisten mediassa maalaamaa kuvaa vastaan, että perheessä olisi ollut ongelmia; väkivaltaa ja riitoja, jotka johtivat isän väkivaltaiseen murhaan. Auerin vanhin tytär sanoo itkien elokuvassa: “Minulla oli kiva perhe ennenkuin isä kuoli. Kyl mä vieläkin odotan, että voidaan palata jonkinlaiseksi perheeksi”. Kukaan naapureista, sukulaisista, lasten koulusta, tai muualtakaan ei ole raportoinut tai havainnut, että Auer-Lahti perheessä olisi ollut ongelmia. Perheen raha-asiat olivat kunnossa, eikä alkoholilla ollut osuutta perheen elämässä. Suojellaanko lasten kasvojen pikseloinnilla sittenkin Auerin nuorimpia lapsia näkemästä omaa onnellista menneisyyttään? Nämä kolme lasta on eristetty ja vieroitettu viranomaisten toimesta kokonaan muusta suvustaan.
Elokuvaa on esitetty sensuroimattomana televisiossa Saksassa ja Ranskassa. Suomalaisten viranomaisten toiminnasta järkyttyneet katsojat etsivät lähetysten jälkeen netistä lisää tietoa tapauksesta. He löysivät blogini englanninkielisen About-sivun, jonne he kirjoittivat kauhistuneina kommenttejaan. Kommenteille yhteistä on järkyttynyt epäusko, että Anneli Auerin perheelle on voinut tapahtua mitään näin kamalaa nimenomaan Suomessa, joka heidän silmissään on ollut edistyksellinen ja moderni oikeusvaltio. Nämä katsojat eivät ole lukeneet vuosikausia suomalaisen median uutisointia Anneli Auerista. He katsoivat elokuvan ulkopuolisina sille demonisoinille, jota Anneli Auer on saanut osakseen suomalaisessa mediassa. Heillä ei ollut ennakkoasennetta Anneli Aueria kohtaan.
Media muokkaa ihmisten käsityksiä itsestä ja muista ihmisistä, omasta kulttuurista, elinympäristöstä, politiikasta jne. Median valtaa mielipidemuokkaajana on turha kenenkään vähätellä. Tuleeko tämä valta kuitenkin ilman vastuuta?
Itselleni suomalaisen journalismin tila tuli ikävänä yllätyksenä. Olen asunut ulkomailla jo pitkään, joten en osannut varautua siihen yksipuoliseen raportointiin ja sensuuriin, jota media Auer-jutun ympärillä harjoitti ja edelleen suurelta osin harjoittaa. Pienessä maassa ei ole tarpeeksi suuret markkinat ja sen mukanaan tuomaa kilpailua, joten eriäviä näkökulmia ei tule julki samaan tapaan, kuin esim. englantilaisessa lehdistössä. Tutkivia journalisteja on Suomessa hyvin harvassa, sillä resursseja (lue rahaa) ei löydy juttujen perinpohjaiseen penkomiseen. Kotimaan uutiset syntyvät siten, että viranomaiset lähettävät tiedotteen Suomen tietotoimistolle, josta uutinen leviää kaikille medioille. Poliisin ja viranomaisten näkemys asioissa leviää kulovalkean tavoin koko kansalle, eikä monikaan epäile tai kyseenalaista tiedon oikeellisuutta, tai tutki taustoja sen enempää. Suomessa ollaan totuttu luottamaan viranomaisiin ja heiltä saadun tiedon oikeellisuuteen. Jari Aarnion tapaus on ravistellut kansalaisia heräämään. Kukaan ei kuitenkaan tiedä kuinka monta korruptoitunutta poliisia Suomesta löytyy, vai onko kaikki pahuus jälleeen kerran kaadettu virkakoneiston voimin mediassa yhden henkilön niskaan? Tilannetta ei auta myöskään viranomaisten agressiivinen uhittelu, joka luo pelon ilmapiiriä eriävien näkemysten esittäjissä.
Liian monet toimittajat Suomessa ovat nähtävästi unohtaneet mitä tarkoittaa sanonta, että toimittajan tehtävä on toimia vallan vahtikoirana. Heidän tehtävänsä on vahtia, ettei valtaa käytetä väärin. Jostain syystä useat toimittajat vahtivat sensijaan, etteivät kansalaiset (kuten Lehto) ryppyile vallanpitäjille. Toimittajat ovat syöneet ja juoneet liian kauan viranomaisten kädestä.
Anneli Auer -dokumenttielokuva Ulvilan murhamysteeri on tyrmäävää katsottavaa
Suomen Kuvalehti 13.6.2014 19:03
Kalle Kinnunen
Uskomatonta. Aivan uskomatonta.
Tällaisia ovat ensitunnelmat dokumenttielokuvasta Ulvilan murhamysteeri.
Pekka Lehdon yli viiden vuoden ajan kuvaama dokumentti murhasta, oikeudenkäynneistä ja Anneli Auerista on nyt valmis. Ulvilan murhamysteeri sai ensi-iltansa tänään iltapäivällä Sodankylän elokuvajuhlilla. Elokuva näyttää kronologisesti, mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun Jukka S. Lahti murhattiin kotonaan Ulvilassa 1. joulukuuta 2006.
Dokumentti ei paljasta paljoakaan uutta, mutta sen todistusvoima on suuri. Elokuvassa yhdistetään palasia tavalla, jota ei ole aiemmin tehty. Joitain asiayhteyksiä lausutaan nyt ensimmäistä kertaa ääneen.
Lehto kuvaa moderneja noitavainoja. Dokumentin antaman kuvan mukaan viranomaiset ovat päättäneet, että Anneli Auer on syyllinen, ja melkein kaikki kelpaa nyt todisteeksi tämän väitteen puolesta.
Poliisin tutkinnanjohtaja sanoo ääneen, että jo Auerin itkemättömyys on merkki syyllisyydestä. Pienten lasten todistajanlausunnot muuttuvat vuosia myöhemmin yhä epärealistisemmiksi, mutta niihin tartutaan yhä hanakammin – vaikka uudet lausunnot olisivat myös täysin ristiriidassa aiempien kanssa. Paikallislehden toimittaja paljastaa, että satakuntalaiset poliisit ovat syöttäneet medialle karkeita valheita Auerin seksuaalirikoksiin liittyvien todisteiden olemassaolosta.
Julkisuudessa jo puitu poliisin peitetoiminta näyttää dokumentin myötä entistäkin mielettömämmältä. Peitepoliisin kirjaamat havainnot ovat toisaalta ristiriidassa seksuaalirikossyytteiden kanssa.
Vähäeleisesti Lehto kyseenalaistaa valtaosan todisteista, joiden perusteella tuomiot Auerille on annettu. Itse murhaa hän ei yritä ratkaista.
Elokuva on ainutlaatuinen: en tiedä toista suomalaista dokumenttia, jossa avoin oikeustapaus perataan. Se tietenkin johtuu myös oikeusprosessin pitkittymisestä.
Tapauksesta on tullut irvokas ja loputon mediasirkus. Siksi on hätkähdyttävää nähdä rauhallinen Auer haastateltuna sellissään ja kotonaan tapauksen eri vaiheissa ja eri vuosina. Hän näyttäytyy ihmisenä, ei salaperäisenä hirviönä, josta lehtien sanamuodoiltaan yhä mutkikkaammiksi muuttuneissa jutuissa kirjoitetaan. Mutkikkuus johtuu tapauksen äärimmäisen ongelmallisista intimiteettisuoja-asioista: todistajien ja asianomaisten henkilöllisyyksiä suojellaan.
Tästä syystä on hyvin mielenkiintoista, voidaanko Ulvilan murhamysteeri tuoda nykyisessä muodossaan julkiseen levitykseen.
Siksi joudun myös kirjoittamaan: kaikki, mitä tämä blogimerkintä sisältää, on tulkintaa Lehdon dokumenttielokuvasta ja kuvailua sen herättämistä tunteista.
Kyllä. Sotku on jo sitä luokkaa, että sen rajukin purkaminen on aivan välttämätöntä. Kun joitain tosiasioita varotaan sanomasta julkisuudessa, toiset seikat painottuvat kohtuuttomasti.
Tavatessani viimeksi Lehdon syksyllä 2013 hän kuvaili silloin vielä tekeillä ollutta dokumenttiaan kauhutarinaksi, joka näyttää, kuinka Satakunnassa ja koko Suomessa ollaan Pohjois-Korean tasolla. Se kuulosti hurjalta, mutta kun dokumentissa kerrotaan, millaisin keinoin Aueria on mustamaalattu, tuntuu kaikki olevan maassamme mahdollista.
Lehdon ei tarvitse esittää todisteita Auerin syyttömyydestä. Riittää, että dokumentti näyttää, kuinka heppoisia alati muuttuvat todisteet syyllisyydestä ovat.
Mitään kovia tai yllättäviä väitteitä ei Lehto elokuvassa tuo esiin. Loppupuolelle kerätyt tosiasiat esimerkiksi Auerin saaman seksuaalirikostuomion välillisestä, suuresta taloudellisesta hyödystä niistä todisteet poliisille vieneelle henkilölle ovat kuitenkin tyrmääviä.
Niitä ei voi listata tässä.
Lehdon dokumentti ei ole elokuvana ehkä mestariteos, ja ohjaajan omat vertaukset Errol Morrisin huikeaan ja psykologialtaan universaaliin murha- ja ihmisanalyysiin Johtolanka (Thin Blue Line) ontuvat: koska tapaus Ulvila on yhä kesken, liikaa jää yhä sanomatta.
Merkitykseltään Lehdon elokuva voi silti olla suuri. Ulvilan murhamysteerin nähtyään on enää mahdoton sanoa, ettei ota kantaa tapahtuneeseen.
Lehto on puhunut jatko-osasta elokuvalleen. Se olisi mielenkiintoista nähdä. Materiaalia dokumentaristille on kertynyt satoja tunteja. Viime syksynä vielä Lehto harkitsi mahdollisuutta peräti kolmituntisen elokuvan levittämisestä, mutta nyt valmistunut Ulvilan murhamysteeri on noin 85-minuuttinen.
Anneli Auer itse on nähnyt elokuvan ja piti siitä, ohjaaja on kertonut.
Elokuvassa on karmeitakin hetkiä. Ne eivät liity esimerkiksi pieneläinten toistuviin rituaalimurhiin (ja muihin päätähuimaaviin satanistisiin tempauksiin, kuten dildojen ja veitsien heilutteluihin pihalla kerrostaloalueella), joista tapahtumahetkillä pienet lapset ovat vuosia myöhemmin aivan yllättäen kertoneet.
Dokumentissa esitetyt näytteet lasten kuulusteluvideoista kertovat paitsi johdattelusta, myös suuresta henkisestä tuskasta.
Mediasirkuksen keskellä unohtuu, että kyse on erään perheen täydellisestä tragediasta. Ulvilan murhamysteeri ei väitä, että Anneli Auer on syytön, mutta se kyseenalaistaa poliisin ja oikeuslaitoksen toimet ankarasti.
Sen mukaan epäselvää murhaa on seurannut selkeä oikeusmurha.
***
“Sensuuri on valtion viranomaisten suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle. Yleis- tai puhekielessä sensuurilla voidaan tarkoittaa myös jonkin tietyn tekstin, kuvan tai vastaavan jättämistä julkaisematta.” – Wikipedia
***
Dokumenttiprojekti: Ulvilan murhamysteeri nähtävissä ilmaiseksi netissä jonkin aikaa. (YLEn leikkaus).
http://areena.yle.fi/tv/2689828 HUOM! Ohjelman katseluaika on päättynyt : / (64190 katselua)
Alempana on linkit sivuille, joista elokuvan voi ostaa omaksi, tai katsoa netissä.
MUUTA LUETTAVAA
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/05/dokumenttiprojekti-ulvilan-murhamysteeri
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/13/anneli-auerin-tytar-enta-jos-taas-tulee-uusi-kaanne
Elokuva kysyy ikäviä Ulvilan surmasta
Auerin seksirikosjutun hatarat perusteet
Auerin seksuaalirikostuomio on purettava
https://www.facebook.com/SuskuLondon
https://www.facebook.com/ulvilanmurhamysteeri
http://anneliauer.com/kantelu-osa-3-porin-pienet-piirit-kuka-tuntee-kenet/
http://niinaberg.com/2014/09/21/uhratut-lapset/
http://niinaberg.com/2014/08/02/vino-ja-yksipuolinen-tapio-vallin/
KATSO: Ulvilan murhamysteerin sensuroimaton ohjaajan leikkaus netissä:
Elisa Viihde
Ulvilan murhamysteeri CD ON LOPPUUNMYYTY useimmista liikkeistä.
Rosebud kirjakaupasta sitä voi olla vielä muutama kappale tilattavissa: (tilaa samalla Murhalesken muistelmat).
http://www.rosebud.fi/2011/kirjat_2010.php?ryhma2=hak
Voit kysellä elokuvaa myös paikallisesta kirjastostasi.
KUUNTELE: ohjaaja Pekka Lehto arvostelee murhatutkintaa, oikeusprosessia, mediaa jne.
Ulvilan murhan selvittely on ollut fantasiaa 2 min.
Ulvilan murhamysteeri on suomalainen Twin Peaks-tarina 26 min.
+++
Blogin kotisivulla voi rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Arkisto-sivulta löytyy myös kaikki aiemmat kirjoitukset.
Kirjoita kommenttisi alle:
[contact-form]Tuleha Annu auttaan! – Ulvilan hätäpuhelu
English speakers, please see the About page. This post is in Finnish. Posts in English can be found in their own category “in English”.
Blogin kotisivulla voit rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Kaikki kirjoitukset löytyvät myös Arkisto-sivulta.
…
Tuleha Annu auttaan!
Hätäpuhelu-tallenne on edelleen tärkein todiste siitä mitä Ulvilassa tapahtui murhayönä vuonna 2006. Poliisi on levittänyt laajalti mediassa hätäpuhelu-tallenteesta tehtyä kehnoa ja tilannetta tarkoituksellisesti vääristelevää litterointia. Samalla poliisi on yrittänyt salata alkuperäisen hätäpuhelu-tallenteen, etteivät kansalaiset saisi tietää mitä tallenteelta todellisuudessa kuuluu.
Anneli: “lähtikse mies jo?” ja “olikse viel siel?”
Julkisuudessa on annettu kuva, että Anneli Auer olisi murhayönä puhelimessa ollessaan lähettänyt 9-vuotiaan tyttärensä katsomaan takkahuoneeseen oliko murhaaja vielä paikalla. Tämä väite on syntynyt siitä, että Annelia sairaalassa haastatellut nuori naispoliisi oli kuullut kollegoiltaan näin tapahtuneen. Hän oli sairaalassa ihmetellyt miten Anneli on voinut lähettää lapsensa katsomaan murhaajaa. Kyseinen naispoliisi ei ollut itse kuullut häke-tallennetta ollenkaan, vaan hän muodosti ennakkoasenteen Annelin huonosta äitiydestä perustuen kollegoilta saamaansa väärään tietoon. Anneli ei suinkaan lähettänyt tytärtään minnekkään, vaan ainoastaan kysyi tältä “(Lapsen nimi), oliks se viel siel?”
Tytär seisoi tuolloin lähellä äitiään ja samalla lähellä asunnon ulko-ovea, josta hänellä oli näköyhteys takkahuoneen ovelle. Anneli seisoo itse keittiössä puhuen hätäkeskukseen. Annelin kysymys lapselle on kuultavissa häke-tallenteella, mutta kuulijan tulee ymmärtää puheen lisäksi missä kohtaa huoneistoa lapsen on tarvinnut seistä takkahuoneen ovelle nähdäkseen. Tätä eivät kyseisen naispoliisin kollegat ilmeisesti murhaa seuranneena aamuna tiedostaneet, eikä myöhemmin käräjätuomari Annette Santamaakaan. On välttämätöntä katsoa asunnon pohjapiirrosta häke-litterointia lukiessaan, tai nauhaa kuunnellessaan. Myös murhapaikalla otetut valokuvat valaisevat vallinnutta tilannetta.
Annelin aiemmin nauhalla esittämä kysymys “Meni, -lähtikse mies jo?“ saattaa olla Jukalle osoitettu, tai puoliksi ääneen ajateltu lause siinä paniikkitilanteessa, jossa hän kuulee miehensä avunhuudot, mutta ei pääse puhelimesta auttamaan. Juuri ennen tätä Annelille on sanottu “Odota hetki, mä meen hetkeks pois linjalta. Älä sulje puhelinta, älä me pois.” Häken poistuttua linjalta nauhalta kuuluu kovaa kolinaa, sekä uhrin tuskan- ja avunhuutoja. Annelin huomio ja hätä on sillä hetkellä kiinnittynyt mieheensä.
Olen omassa litteroinnissani olettanut Annelin osoittaneen tuon samaisen kysymyksen lähellä seisoneelle tyttärelleen. Myöhemmin ymmärsin, että minulla ei ole varmuutta oliko tytär jo siinä vaiheessa hätäpuhelua äitinsä vierellä. Varmuus tyttären läsnäolosta tulee vasta myöhemmässä kohdassa nauhaa, kun Anneli pyytää tytärtään puhelimeen.
Muisti ei toimi kuten videonauhuri
Syksyllä 2013 Annelilta vaadittiin oikeudessa selostusta siihen missä tytär milloinkin oli hätäpuhelun aikana. Annelin on tälläistä vaikeata, ellei mahdotonta varmuudella muistaa. Annelin huomio on paniikinomaisessa tilanteessa ollut suuntautuneena hätäpuheluun, kamppailun ääniin takkahuoneessa, miehensä avunhuutoihin, sekä tietenkin murhaajan läsnäoloon ja sijaintiin talossa. Lapsen on täytynyt olla äitinsä lähellä, eikä lapseen ole sen takia tarvinnut kiinnittää sen enempää huomiota juuri sillä hetkellä. Huomio olisi luonnollisesti kiinnittynyt lapseen, mikäli siihen olisi tullut joku akuutti tarve. Tarkoitan vaikkapa tilannetta, että lapsi olisi ollut vastatusten murhaajan kanssa. Annelin muistiin ei ole painunut tilanteesta kaikkia osia, sillä hänen huomionsa on jakaantunut monelle taholle.
Tilanne on luonnollisestikin ollut erittäin vaarallinen murhaajan ollessa talossa, niin Annelille kuin lapsillekin. Huonomminkin olisi voinut käydä, mutta on mielestäni väärin vierittää vastuu siitä Annelille, tai yrittää tehdä hänestä huono äiti. Anneli toimi ainoastaan hätäkeskuksesta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hätäkeskuksesta ei neuvottu tyhjentämään taloa ja pakenemaan neljän lapsen kanssa taivasalle, vaan pyydettiin pysymään linjoilla. Anneli oli tosin yrittänyt saada lapset liikkeelle ulos talosta ennen hätäpuhelun alkua, mutta pienimmät lapset olivat liian syvässä unessa.
Lapsi seisoi äitinsä lähellä näköyhteydessä takkahuoneen ovelle
Anneli oli siis lankapuhelimessa keittiössä, josta kohtaa ei ole näköyhteyttä takkahuoneen ovelle, sillä ovi jää 90 asteen kulman taakse. Tämä käy ilmi asunnon pohjapiirrosta tarkastelemalla. Tästä asiasta on kirjoittaja Turunmurre tehnyt havainnoliisen esityksen Niina Bergin blogiin. (Linkki alempana).
Asunnon pohjapiirros. Ovaalit kuviot ovat havainnollistamassa missä Annelin tai hänen tyttärensä on tarvinnut olla murhaajan nähdäkseen. Voit klikata kuvan suuremmaksi (avautuu uuteen ikunaan).
Jukka: “Tuleha Annu auttaan!”
Hätäpuhelun aikana Jukka S. Lahti huutaa useaan kertaan vaimoaan tulemaan apuun. Nämä huudot on KRP:n Tuija Niemi jättänyt pois litteroinnistaan.
Alunperin poliisi luuli Jukan huutaneen apuun Hannua. He eivät silloin tienneet, että vaimon lempinimi oli Annu. Tallenteella kuuluu Jukan huutavan “Tuleha Annu auttaan!” Nopeasti lausuttuna voi sen kuulla “Tule Hannu auttaan!”. Samoin huuto “Tule pia, pia” (tarkoittaen “pian, pian”) kuullostaa nopeasti toistettuna “Tule pjaa, pjaa”. Tämän oli KRP:n äänitutkija Tuija Niemi litteroinut “pyyjääpää”, missä ei ole mitään järkeä. Nauhaa kuunnellessa on hyvä käyttää loogista ajattelua ja yrittää eläytyä tilanteeseen. Vain siten avautuvat monet epäselvät kohdat kuten “siel pyydettii et… me pysytään sen linjoil” eikä suinkaan ”Mite mä pääse linjoil”, kuten Tuija Niemi oli litteroinut.
Anneli: “Tääl o joku tappaja, tulkaa nopeesti”
Oikeuden puheenjohtaja laamanni Matti Juntikka kysyi Annelilta miten hän tiesi, että talossa oli murhaaja.
– Mistä te tiesitte, että se on tappaja, eikö todennäköisempää olisi ollut, että kyseessä olisi esimerkiksi murtovaras, Juntikka kysyi.
Anneli kertoo hätäpuhelun alkuvaiheessa, että kotiin on tullut tunkeutuja, joka hakkaa puukolla. Anneli sanoo myöhemmin ”se aikoo tappaa mun mieheni”. Annelin päättely puhelimessa, että tunkeutuja on tappoaikeissa tuntuu täysin luonnolliselta, kun tunkeutuja on aseistautunut; rikkonut ikkunan ja huitonut molempia veitsellä. Lisäksi taustalta kuuluu kamppailunääniä, mäiskintää, Jukan avunhuutoja ja karjaisuja kivusta. Täytyy myös ottaa huomioon, että hätäkeskus-tallenne ei toista kaikkia ääniä samoin kuin ne ovat paikan päällä olleet kuultavissa, eli Annelilla on ollut omien kuulohavaintojensa perusteella syytä olettaa, että tunkeutuja on tappoaikeissa.
Näkymä maton reunalta takkahuoneeseen.
Ylläolevan kuvan otti ensimmäisessä poliisipartiossa paikalle saapunut hiljattain poliisikoulusta valmistunut nuori poliisikokelas. Huomaa, että kuva on otettu maton reunalta samasta kohtaa, jonka olen merkinnyt pohjapiirrokseen Annelin sijainniksi, kun hän käy katsomassa tilannetta ja saa murhaajan kääntymään itseään kohti. Maton reunalta on hyvä näkymä huoneeseen ilman, että tarvitsee astua paljain jaloin lasin päälle.
Kamppailu kuolemasta
Jukka on aseettomana jäänyt alakynteen murhaajan ollessa hänen kimpussaan. Tallenteen alussa avunhuutoja ei vielä kuulu. Olen useasti miettinyt pitikö murhaaja tuolloin kättään uhrin suulla kuunnellessaan saiko vaimo puhelimella yhteyttä poliisiin? Olivatko miehet rojahtaneet päällekkäin sängyn päälle? Putosivatko he sängystä lattialle siinä kohdassa hätäpuhelua, kun kuuluu kuin huonekalun siirtelyn ääntä? Niemen litteroinnissa tämä ääni on kuvailtu laahaavaksi. Kuvasta näkyy sängyn siirtyneen seinän vierestä. Ponnistiko Jukka jaloillaan seinästä niin, että miehet rojahtivat lattialle?
Kuvassa näkyy myös murhaajalta lattialle pudonnut fileerausveitsi ilmeisesti hänen kavutessaan ikkunasta ulos arkun kulmalta ponnistaen, kuten vanhin lapsi kertoi nähneensä. Arkulla olevista housuista löytyi myöhemmin murhaajan kengänjälki.
Verinen kengänjälki jäi arkun päällä olleisiin housuihin murhaajan poistuessa talosta rikotusta ikkunasta, aivan kuten vanhin tytär oli kertonut nähneensä.
Hätäpuhelun nauhoituksessa kuuluu vanhimman lapsen karmaiseva kirkaisu. Keskellä kirkaisua kuuluu kopsahdus, jonka olen tulkinnut poliisin tutkijan Kare Koskisen tavoin veitsen putoamiseksi. Olen tulkinnut samaten omassa litteroinnissani lapsen nähneen murhaajan poistuvan juuri tuossa kohtaa.
Murhaajan poistumisajankohdasta on kiistelty nettikirjoittajien toimesta, sillä vanhin lapsi oli kertonut käyneensä kolme kertaa katsomassa takkahuoneeseen. Mielestäni lapsi on voinut hyvinkin sekoittaa järkyttyneitä muistikuviaan ja niiden lukumäärän ja/tai järjestyksen.
Olen itse ollut aikuisena todistamassa yllättävää ja nopeasti tapahtunutta rikosta. Tapahtumien kulun kertaaminen poliisille oli hyvin hämmentävä kokemus, sillä muisti ei toimi kuten videonauhuri. Muistitutkijat ovat asiasta tehneet useita tutkimuksia. Onkin siis todella törkeätä, että pieneltä lapselta on vaadittu mahdottomuuksia. Vielä törkeämpää on se, että alaikäisiä lapsia on painostettu ja käytetty hyväksi omaa äitiään vastaan oikeudessa.
Lopuksi pyytäisin lukijoita huomioimaan, että poliisin ottamassa etp-kuvassa näkyy henkensä menettänyt perheen isä kuolleena lattialla. Hätäpuhelua kuunnellessa on samoin hyvä muistaa, että kyseessä on oikea ihminen, ei rikossarjojen uhri. Hätäpuhelun tallenteelta kuuluvat Jukka Lahden viimeiset sanat ja sen ymmärtäminen on pysäyttävä kokemus. Noiden peruuttamattomien minuuttien aikana hän menettää henkensä, jonka seurauksena alkaa hänen perheensä tuhoaminen eräiden viranomaisten toimesta, joille totuus tapahtumista ei ole ollut pääasia.
…
Elizabeth Loftus: The fiction of memory
Niina Bergin blogin kirjastosta löytyy useita Anu Suomelan suomennoksia professori Elizabeth Loftuksen muistia käsittelevistä artikkeleista, kuten mm. myös videolla mainittu tapaus “kuka käytti hyväksi Jane Doea?”.
Linkit avautuvat uuteen ikkunaan:
Puhelimen vierestä ei näe terassin ovelle
HÄTÄTÄPUHELUN TARKKA LITTEROINTI
Hätäpuhelu-elokuva on valmis. Kuuntele ohjaaja Pekka Lehdon haastattelu.
…
Blogin kotisivulla voit rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Kaikki kirjoitukset löytyvät myös Arkisto-sivulta.
Kirjoita kommenttisi alle:
[contact-form]Ulvilan hätäkeskuspuhelu – tarkka litterointi
Ulvila emergency call – an accurate transcription, (in Finnish only for now. I may translate it later). The police has circulated a false transcription in the Finnish press. The aim has been to make Anneli Auer look guilty for the murder of her husband. The police has claimed for years that there was no outside assailant, and have managed to make Anneli’s youngest children scared of their mother. It is the only reason why the children started telling horror stories about their mother after she was suddenly released from prison in spring 2011.
…
English speakers, please see the About page. This post is in Finnish. Posts in English can be found in their own category “in English”.
Blogin kotisivulla voit rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Arkisto-sivulta löytyy myös kaikki aiemmat kirjoitukset.
…
Ulvilan hätäkeskuspuhelu – tarkka litterointi
Olen merkinnyt litterointiin värikoodein äänten lähteet.
- Äidin ja tyttären repliikit
- Uhrin äänet
- Iskuäänet ja huonekalujen liikahdukset
- Murhaajan äänet
- Mahdolliset muut murhaajan äänet, sekä muut epäselvyydet
HUOM! Suosittelen avaamaan erilliselle selaimen ikkunalle Tähtisentien asunnon pohjapiirroksen itse hätäpuhelua kuunnellessa ja litterointiani seuratessasi. (Linkit alempana).
Hätäkeskuspuhelu alkaa 1.12. 2006 kello 2.43,22.
0:00 Epäilty: Huoh!
0:00 Häke: Hätäkeskus.
0:01 Epäilty nopeasti huutaen: Huoh! Tää, – Tääl o joku tappaja. *Tulkaa nopeesti! (*kuuluu vaimeita taustaääniä)
0:03 Häke: Mi-, mikä? (päällekkäin soittajan kanssa)
0:04 Epäilty huutaen ja hengästyneenä: Joku tuli ikkunast sisää (huoh).
0:05 Häke vaativasti: Rauhotu, mikä paikkakunta?
0:06 Epäilty kiireisesti: Ööh…Ulvila!
0:08 Häke rauhallisesti: Ulvila, jooh. (Taustalta kuuluu vaimeita ääniä).
0:10 Epäilty: nielaisee ja sanoo kiireisesti osoitteen: Tähtisentie 54
0:11 Häke: Anteeks mikä?
0:12 Epäilty toistaa painokkaasti tien nimen ja hengittää huohottaen: Tähtisentie!
0:13 Taustalta kuuluu joku ääni. Voi olla luurin pitämisestä kädessä, liikehtimisestä tai häkestä?
0:14 Häke rauhallisesti: Joo-o.
0:15 Epäilty toistaa kadun numeron: 54!
0:16 Häke rauhallisesti: Onks tää omakotitalo?
0:17 Epäilty vastaa nopeasti: On. Kuuluu vaimeita taustaääniä.
0:17 Häke: Joo, Mitä siellä nyt tapahtuu?
0:19 Epäilty hengästyneenä: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.
0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla? Taustalla uhri huutaa samaan aikaan kivusta: Auuu!
0:24 Epäilty vastaa kiireisesti: Kyllä!
0:24 Häke kysyy vaativasti päälle: Kuka siellä hakkaa puukolla?
0:25 Taustalta kuuluu (uhrin?) ääntä. Sanoo epäselvästi jotain? Öyn?
0:26 Epäilty vastaa päälle: Heti.
0:27 Häke vaativasti: Kuka siellä* hakkaa puukolla? *taustalla kuuluu uhrin valitusta Uhri: Auu. (ETP-papereissa tässä lukee Annuu)
0:28 Epäilty hengittää raskaasti luuriin
0:29 Häke: Tunneksä sitä?
0:30 Epäilty (hengästyneesti, murtuneella äänellä epätoivoisena, mutta rauhallisemmin): E-Ei siel o pimeetä. Mä juoksi puhelimee ku mä pääsi(n). Mu-Mullakin tulee näköjää verta.
0:35 Häke: Joo, -joo.
0:36 Epäilty huudahtaa hätääntyneesti: Hei! Nopeesti!
0:37 Häke: Joo, laitan apua. Onks teillä monta siellä?
0:39 Epäilty epätoivoisesti kiirehtien: Meil o myös neljä lasta täälläh.
0:41 Häke: Neljä lasta?
0:42 Epäilty painokkaasti: Kylläh!
0:43 Häke: Jaaha,* Odota hetki, mä meen hetkeks pois linjalta. Älä sulje puhelinta, älä me pois. (*Taustalta kuuluu samalla äännähdys).
0:47 Epäilty: Enh. Epäilty hengittää raskaasti luuriin.
0:50 Taustalta kuuluu kovalla kuin huonekalun liikahdus (laahaava ääni) ja heti perään uhrin huutoa tuskasta Uhri: A-Aiii!
0:52 Epäilty huudahtaa hädissään: Nopeesti! Epäilty hengittää raskasti hengitys vapisten luuriin.
0:53 Uhri: huutaa taustalla mahdollisesti “tuu joo” (tarkoittaen tuu jo?)
0:54 Epäilty hengittää raskaasti, sanoo epätoivoisena kimakalla äänellä: Ku-Kuuleksä ku mun mieheni huutaa?
0:56 Uhri: Iskuääni ja heti perään uhrin reaktio: -Uohh!, perään kaksi perättäistä onttoa iskuääntä (kuin klapilla päähän iskuja?), joiden jälkeen Uhri parahtaa: Ähh! ja jotain muuta, joka katkeaa kesken epäillyn alkaessa taas puhua luuriin.
0:59 Epäilty huudahtaa epätoivoisesti ja hengästyneenä lapselleen, joka on ilmeisesti näköyhteydessä takkahuoneeseen: Meni, -lähtikse mies jo?
– Korjaan, että tässä kohtaa nauhaa ei käy vielä selville onko lapsi tullut jo huoneestaan. Anneli on voinut tarkoittaa tämän sittenkin miehelleen. Lapsen ilmestyminen kutsuttaessa tulee selväksi kohdassa 1:36. Tämän väärinkäsityksen takia Annelia on syytetty lapsen lähettämisestä katsomaan onko murhaaja vielä talossa.
1:01 Uhri: Kopsautus ja Aargh!! (erittäin voimakas karjaisu tuskasta).
1:02 Epäilty: (hengittää raskaasti puhelimeen)
1:04 Epäilty: huoahtaa puhelimeen ja hengittää raskaasti
1:06 Kuin huonekalun laahaus ääni ja kolaus/iskuääni?.
1:08 Toinen laahaava ääni ja uhrin älähdys päällekkäin –uuoh!
1:09 Isku/kopsahdus ja uhri huutaa tuskasta: Äähh, auuh!
1:10 Epäilty: hengittää raskaasti puhelimessa
1:11 Iskuääni ja uhri huutaa kovaa tuskasta: Tule Aaahh! (yrittää sanoa tule auttaan, mutta kova kipu estää lauseen loppuun lausumisen?)
1:12 Epäilty: O-Onks joku tulossa jo? hengitys edelleen epätasaista
1:14 Taustalta kuuluu painokas: Vittu! Tämä on ulkopuolinen murhaaja, sillä epäilty on puhelimessa ja heti perään kuuluu uhrin älähdys kivusta
1:15 Uhri tuskainen: Öhh! vaimeata kolinaa
1:16 Epäilty hengittää raskaasti vapisten luuriin.
1:18 Uhri huudahtaa lyhyesti…auto! -Voi yrittää sanoa auta!?
1:19 Epäilty hengittää raskaasti vapisten luuriin. Taustatapahtumia vaikea erottaa hengityksen alta, kuin kopsahdus kuuluisi.
1:21 kopsahdus
1:23 vaimea iskuääni
1:24 toinen vaimea iskuääni
1:25 kolmas vaimea iskuääni, Uhri tuskasta: Uoh!
1:26 Epäilty hengittää edelleen raskaasti luuriin.
1:26 taustalla iskuääni tai huonekalun liikahdus ja –Ähh!
1:28 Uhri huutaa: Karkuun! tai Varpyyyyyn! perään kopsahdus, vaiko puhelin käsittelystä ääni?
1:30 Uhri huutaa: —-, tule tänne apuun! Epäilty hengittää raskaasti luuriin, joten vaikea kuulla alkua. Liitessä 33 (FBI versio?) KKO:n arkistossa kuulin saman kohdan: “Annu, tule tänne apuun!”
1:34 –35 KATKOS nauhassa, katkaisiko häke vahingossa nauhoituksen ollessaan pois linjalta? TARKISTETTAVA onko tämä katkos alkuperäisessä häkenauhassa, vai onko nauhaa poliisi käsitellyt? Miksi katkos, kun epäilty hengittää kuitenkin luuriin ja äänentaso on nousussa, ei laskussa (ei voi olla noise gate effect/squelch)?
===
1:36 Epäilty huudahtaa: Hei, mun täytyy ny. (huutaa lastaan nimeltä!).
1:38 Lapsi etäämmältä: Niih.
1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
1:40 Taustalta vaimea ääni: Joo! ja kopsahdus ääni päälle. Ei kuullosta uhrilta eikä lapselta, vaan pikemminkin ulkopuoliselta, sillä äänimaisema poikkeaa edellisistä. Vai onko mikrofoni voinut vääristää lapsen äänen mikäli tämä on ollut kääntyneenä pois mikrofonin suunnasta?
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä…? Taustalta kuuluu uhrin huuto ”Tule apuun”
1:43 Epäilty vastaa päälle: Mä, -mä soitan poliisil, siel pyydettii et…
1:46 Uhri huutaa vaativasti mongertaen: Tule pjaa pjaa! (yrittää sanoa Tule pian pian?)
1:46 Epäilty: me pysytään sen linjoil. Tämä oli litteroitu täysin väärin ja väärän ihmisen sanomaksi ”Mite mä pääse linjoil”. Nauhoituksessa on eri atmosferinen saundi (äänimaisema), ei taustaääniä, ei hengitystä. Luuri on kauempana suusta, epäilty ojentaa sitä juuri lapselle? Tapahtuiko sama, kun lapsi vastasi ”Joo” aiemmin?
1:48 Uhri huutaa erittäin vaativasti: Tule(han)*Annu auttaa(n)! (*kopsahdus tai lasin päällä askel?) Tämäkin on ollut täysin väärin litteroitu ”No vähä voit auttaakii” Luuri on suunnattuna/ojennettu lapselle takkahuoneeseen päin, sillä tämä kuuluu hyvin selvästi.
1:50 Uhri: Tule Annu! kopsahdus, lasin päällä kävely tai isku?
1:51 Epäilty kysyy mieheltään topakasti takkahuoneen ääreltä: Lähtikse jo?
1:52 Uhri huutaa epätoivoisena vaimolleen: Tule auttaan!
1:54 Epäilty huutaa raivokkaasti ja paniikissa lujaa (näkee murhaajan?): “mitäkö” tai “pitääkö”
1:55 Uhri: (y)öh! (ähkäisy, huonekalun ääni tai iskun ääni? Murhaaja Jukan kimpussa?)
1:56 Epäilty huutaa kimakasti paniikissa murhaajalle: Vittikö! Murhaaja kääntyy Annelia kohden?
1:57 – 2.00 juoksuaskelia (Epäilty pakenee murhaajaa, suunta ohi puhelimen), tuulikaapin oven aukaisu 1:58/59?). MENEEKÖ ULOS ASTI? Kts. etp.
2:00 Uhri huutaa epäselvästi: Tule (Annu) aut! lapsen hengitys kuuluu luurissa
2:02 Uhri: A-laa-lalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä) kivusta ja pelosta mongerrus, kun murhaaja kääntyy takaisin uhrin kimppuun?
2:03 Surmaaja huudahtaa raivokkaasti kesken uhrin mongerruksen/vaikerruksen: Kuole! (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa). Ei voi olla Annelin ääni, sillä Anneli juuri paennut asunnosta tuulikaappiin tai ulos asti.
2:03-04 Uhri mongertaa tuskissaan kuin ”aijaa lalalala”, puheesta ei saa selvää
2:05 vaimea kopsahdus tai askel keskellä mongerrusta?
2:05/06 Uhri: LaLa – ja perään –Uhh! Ulkopuolinen surmaaja ähkäisee ponnistuksesta uhrin kimpussa? Epäilty ei ehtisi millään takaisin puhelimeen kahdessa sekunnissa takkahuoneesta.
2:07 vaimeita askelia kohti puhelinta. Anneli on palannut sisälle.
2:08 Epäilty: voihkaisee puhelimeen (kuuluu voimakkaasti): nyyh! taustalta kuuluu uhrin parkaisu –Ääh!
2:09 Epäilty tokaisee epätoivoisena aivan lapsen viereltä luuriin: Tuleeksielt kettää?
2:10 Lapsi ahdistuneena puhelimeen: Hei, onksiel joku, tulkaa äkkii, mun iskä (*)voi huonosti…(kimakalla anelevalla äänellä). Vetää henkeä. *(kuuluu taustaääni. Liian lyhyt, ei saa selvää lapsen jatkaessa puhetta päälle).
2:14/15: Kuuluu Annelin kolme askelta taustalta kohti takkahuonetta.
2:16 Lapsi jatkaa epätoivoisella kimakalla äänellä: Tulkaa äkkii! (taustalla uhri valittaa –aah!)
2:17 Taustalla uhrin valitusta tai surmaajan puhetta: kuin ”(n)ui vaa –”. Taustaäänet kuuluuvat erittäin vaimeana lapsen puhuessa luuriin.
2:18 Lapsi vetää henkeä ahdistuneena: Iih!
2:19 Lapsi huutaa tuskaisena: Iskä, älä kuole! Taustalla ääntelyä, josta ei saa selvää, koska lapsi huutaa puhelimeen.
2:22 Uhri: Aiih!
2:22/23 Epäilty huutaa todella raivokkaasti surmaajalle: Hei, lopeta!
2:24 – 2.27 Nopeita pakenevia askelien ääniä. Epäilty juoksee karkuun surmaajaa. Suunta jälleen puhelinta kohti pois takkahuoneen suulta?
2.25/26 Tuntematon ääni juoksuaskelten joukosta kuin: ”Aja”.
2:26 Häke tulee linjoille ja katkaisee samalla juoksuaskelten ja muut äänet: Joo, haloo.
2:27/28 Uhri tai tuntematon vaimeasti: kuulostaa kuin ”Se jäi”.
2:28 Lapsi epätoivoisena kimakalla äänellä: Nii, tulkaa äkkii (taustalla joku lyhyt ääni, onko isku?), mun iskä voi huonosti, -jooko? (taustalla jotain vaimeeta kolinaa, tai luurin pitely käsissä?)
2:31 Häke: Joo, tä-sinne on apu jo tulossa. Osaakko sä, onks siel joku aikuinen paikalla nytte? Häke nostanut volyymia, sillä häken hengitys suhisee mikrofonissa?
2:35 Lapsi vastaa lohduttautuneena: Äiti.
2:36 Häke: Voisko äiti puhuu?
2:38 Lapsi: Äiti tuu. (Huom. Lapsella on näköyhteys äitiin).
2:39 (kolahdus)
2:39 Lapsi lohduttautuneena: Nyt siel puhutaa taas.
2:41 taustalta kuuluu vaimea kolahdus epäillyn tarttuessa luuriin
2:42 Epäilty ääni vapisten / hätääntyneellä itkuisella äänellä: Mä yritä(n) auttaa. Tämä puuttuu kokonaan Niemen litteroinnista!
2:43 Epäilty jatkaa epätoivoisena: Onks sielt tulos joku?
2:44 Häke: Joo, mä oon apuu hälyttäny. Mä, voidaan nyt, mä vähän kyselen lisätietoja. Taustalta kuuluu vaimeita ”high pitch” ääniä ja kolahdus! Surmaaja kalauttaa uhria? Onko poliisiradio auki?
2:47 Epäilty: Joo. (osittain päällekkäin häken kanssa)
2:47 Häke: Mikä tää tilanne nyt? Apu on koko ajan tulossa.
2:49/50 Taustalta kuuluu puhetta! Surmaaja edelleen uhrin kimpussa? Joko surmaaja puhuu jollekkin, tai poliisiradiolinja on auki?
2:50 Epäilty: Joo. Mä en tiedä mikä tyyppi se o, se (huoh). Kuuluuko täs kohtaa kolahdus taustalta?
2:51 Epäilty vetää henkeä: -Ehh!
2:52 Epäilty jatkaa: -hajotti meiän ton, -huoh (vetää henkeä)
2:53 Häke: Niih.
2:54 Epäilty jatkaa: se takaovi, Kuuluuko täs kohtaa vaimea kolahdus taustalta?.
2:55 Häke: Joo-o
2:54 Epäilty jatkaa häken päälle: sil o mus-mustat vaatteet.
2:56 Häke: Joo, onks hän siel paikal viel?
2:58 Epäilty ähkäisee: Mä olen tääl, mä juoksin äske (vetää henkeä)
2:59 Häke: Joo
3:00 Epäilty jatkaa hengästyneenä: ulos, et mä meen sinne, se lähtee juoksee mun perää. Se meni takas ja se aikoo tappaa mun mieheni, se oli äske viel hengis. (Epäilty huohottaa).
3:06 Häke: Joo, missä se sun mies, mimmoses tilas se sun mies siel nyt on? (volyymia nostettiin taas häkessä, kuuluu huomattavasti kovempaa).
3:09 kova rahina (hengitys mikrofoniin?).
3:10 Epäilty: Makaa siel lattial ja huus äske a(pua)
3:11 Epäilty huudahtaa tuskaisena: Nyt hiljeni!
3:13 Lapsi alkaa itkeä taustalla, Iiih…
3:13 Häke puhuu päälle: Sun mies hiljeni vai? lapsen itkua kuuluu taustalla
3:14 Epäilty vetää henkeä
3:15-17 Lapsi: voimakas pitkä kirkaisu
kohdassa 3:16 lapsen kirkuessa kuuluu kopsahdus. Tippuiko murhaajalta veitsi lattialle poistuessaan? Sitä mieltä oli myös jutun taktinen päätutkija rikoskomisario Kare Koskinen, että tekijä poistuu, kun lapsi kirkaisee.
3:17 Häke: Haloo! plus joku taustaääni/puhetta kuuluu häkestä?
3:18 Epäilty: Älä itke (lapsen nimi) hei, siel. Vetää henkeä, -Nyyh!
3:21 Häke: Joo, sinne on apu koko ajan nyt tulossa, onks sun mies nyt iha tiedottomana sielä makaa vai? Lapsi itkee taustalla ja vaimeita muita taustaääniä (häkestä?).
3:25/26 Epäilty nyyhkäisee puhelimeen
3:26 Epäilty jatkaa itkuisena: Mä en tie, mä oon nyt keittiös, mä enh (huohottaa).
3:29 Epäilty jatkaa kysyen: Meneks mä kattomaa? Huoh.
3:30 Häke: Joo, mut missäs se tekijä nyt on, missä se tekijä täl hetkel on?
3:33 Epäilty: No, todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo. Mei makuuhuoneessa siis.
3:36 Häke: Lähti ulos jo vai?
3:37 Epäilty: En tiedä, siel hiljeni.
3:39 Häke: Jaaha.
3:39 Epäilty kysyy lähellään seisovalta lapselta hauraalla äänellä: (Lapsen nimi), oliks se viel siel? Hengitystä luuriin
3:41 Lapsi vaimealla äänellä: Joo, se lähti.
3:42 Epäilty: Se lähti jo vai?
3:43 Häke: Joo, Sano vähä tuntomerkkejä* mä voin sanoo poliisille, mustat vaatteet ja mitä muuta? *Häken taustalta kuuluu möreitä ääniä. Onko ne peräisin poliisiradiosta?
3:47 Epäilty: Mustat vaatteet, semmonen joku (huoh), sanotaa et vähintää 180 senttiä pitkä, vähä, aika tukeva (huoh).
3:53 Häke: Joo.
3:54 Epäilty sanoo hengästyneesti ja ääni vapisten: Semmoset niinku mustat vaatteet, semmoset, ettei naamaa kokonaa näkyny. Iha vieraan näköne mulle.
3:58 Häke: Iha vieras.
3:59 Epäilty: Jooh (taustalta kuuluu lapsen itkua).
3:59-4:00 Häke: Joo
4.00 Epäilty epätoivoisena: Nyyh! Heih, tulkaa nopeesti!
4:01 Häke päällekkäin epäillyn kanssa, lohduttaen: Joo, poliisi soittaa sul, me voidaan lopettaa sitte.
4:05 Epäilty: Onks tänne joku ambulanssi tulossa kans?
4:07 Häke: On, ambulanssi on kans tulossa ja poliisi, mut me voidaan lopettaa, ni poliisi soittaa.
4:11 Epäilty: Joo.
4:12 Häke: No ni, täst tavottaa tästä sun numerosta, mistä sä soitat nyt. (lapsi itkee taustalla)
4:14 Epäilty: Joo.
4:15 Häke: No ni, me voidaan lopettaa, poliisi soittaa. (lapsi itkee taustalla).
4:16 Epäilty: Selvä.
4:17 Häke: Joo, joo hei.
4:18 Epäilty lohdullisena: Heihei.
– Poliisi saapui paikalle n. 4 minuuttia puhelun päättymisen jälkeen 2:51.
+++
Kuuntele Ulvilan hätäpuhelu
Lue myös litteroinnin johdanto ja katso asunnon pohjapiirrosta täältä:
http://anneliauer.com/wp-admin/post.php?post=379&action=edit
Entä lähettikö Anneli tyttärensä katsomaan murhaajaa?
http://anneliauer.com/wp-admin/post.php?post=864&action=edit
…
Blogin kotisivulla voit rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Arkisto-sivulta löytyy myös kaikki aiemmat kirjoitukset.
