Anneli Auer, a victim of corruption in Finland
Show MenuHide Menu

Tag: Turun hovioikeus

Turun hovioikeuden julkinen seloste

09/07/2013

English speakers, see the About page and the category “in English”. This post is in Finnish only.

 

“Anneli Auerin rikosjuttu on todellinen farssi ja pohjanoteeraus suomalaisen rikostutkinnan ja – oikeudenkäynnin historiassa.”

– Jyrki Virolainen

 

Tästä olen professori Virolaisen kanssa täysin samaa mieltä. Pahinta on ollut kaiken salaaminen ja peittely. Sen lisäksi poliisi ja syyttäjät ovat yksipuolisesti saaneet vastata tiedottamisesta, jolla on annettu tahallisesti ihmisten ymmärtää väärin suurinpiirtein kaikki. Tämä on osaltaan estänyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, kun syytetyt on valmiiksi mediassa tuomittu.

Turun hovioikeuden julkisessa selosteessa mainitaan erikseen lapsista löytyneet arvet. Ihmiset ovat sen perusteella kuvitelleet Annelin silponeen lapsiansa puukolla tai veitsellä. Tosiasiassa arvet ovat paljain silmin näkymättömiä, eli paremminkin parantuneita pintanaarmuja, kuin arpia. Naarmujen alkuperän selvittäminen, tai edes olemassaolo, on puolustuksen lääkäreiltä ja asiantuntijoilta evätty. Anneli Auer sai tuomion näistä näkymättömistä “arvista” Turun hovioikeudessa, eli hän sai puoli vuotta lisää vankeutta väitetyistä pahoinpitelyistä.

“Arpien” esiinnostaminen erikseen hovioikeuden selosteessa palvelee mielestäni elokuussa Porissa alkavaa Ulvilan surman käräjäoikeuden käsittelyä, jossa todistellaan pienten lasten kertomuksia saatananpalvonnasta ja rituaaleista. Ilmeisesti kahden lapsen iholta uskovaisen lääkärin löytämät naarmurastit ovatkin todisteellisesti nurinpäin olevia ristejä, joita on viillelty iholle saatanallisissa rituaaleissa?

Lapsista UV-valossa havaitut “arvet” eivät liittyneet mitenkään seri-syytöksiin, eikä veljeni Jens Kukan ole väitetty syyllistyneen niiden tekoon. Miksi ne olivat Turun hovioikeuden julkisessa selosteessa ollenkaan edes mainittuina? Väitän, että ne olivat tarkoituksellisesti tukemassa julkista mielikuvaa saatananpalvonnasta ja lasten pahoinpitelyistä.

Tuotiinko hovioikeuden selosteessa “arvet” esille syyttäjäpuolen tahdosta varmistamaan tuomio myös Ulvilan surma-asiassa? Miksi näin tärkeässä asemassa olevien löydösten olemassaoloa tai syntyperää ei ole annettu puolustuksen asiantuntijoiden ja lääkärien tutkia? Miksi lapset on eristetty koko suvustaan niin, ettei kenelläkään ole ollut mahdollisuutta tarkistaa arpien olemassaoloa tai niiden syntytarinaa? Voiko tälläinen menettely olla laillista, tai edes oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä?

Syyttäjä Heli Haapalehto

Seri-jutun toinen syyttäjä

Selosteessa annettiin kuva, että kaikki asiantuntijat ja lääkärit olisivat olleet yksimielisiä. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Puolustuksen asiantuntijat ovat Suomen arvostetuimpia ja heidän lausuntonsa lasten tarinoiden luotettavuudesta on painettu villaisella. Kaiken lisäksi heidän palkkionsa jätettiin maksamatta. Miten voi olla mahdollista, että puolustukselta on evätty tämäkin resurssi tilanteessa, jossa syyttäjäpuolella on käytössään neljä syyttäjää yhtä asianajajaa vastassa, ja käytössä valtion pohjaton kassa? Veljeni ja Anneli Auerin omaisuudet on takavarikoitu, eikä mahdollisuuksia tasapuoliseen oikeudenkäyntiin ole ollut.

Moniko oikeasti alallaan arvostettu asiantuntija on tulevaisuudessa valmis tekemään puolustukselle töitä, kun tiedossa on, ettei  työstä saa palkkiota ja sitä halveerataan? Kun vertaa mihin kaikkeen rahaa on palanut Auer-tapauksen eri käänteissä syyttäjäpuolen taholta, niin Santtilan ja Finnilän laskut ovat vain pieni murto-osa kokonaiskuluista. Kukahan selvittäisi paljonko on maksanut pelkästään Porin poliisin ja syyttäjien oleskelut hotelleissa kilometrikorvauksineen ja päivärahoineen?

Syyttäjäpuolen asiantuntijoiden nimet on järjestelmällisesti salattu julkisuudelta sen vuoksi, ettei heidän asiantuntemuksensa tasoa voitaisi julkisesti tarkastella. Ei nähtävästi riitä, että heidän lausuntojensa sisältö on salattu 60 vuodeksi. Nämä lausunnot pitäisi kuitenkin saada ulkopuolisen tahon (toimikunnan) tarkasteltaviksi, sillä tilanne on sietämättömän epäreilu ja epäoikeudenmukainen.

Eikö sekin riko syyttömyysolettamaa vastaan, kun puolustuksen kuluja ei haluta maksaa? Käräjäoikeuteen ei esimerkiksi haluttu perheenjäseniä todistamaan veljeni puolesta. Matkakuluiksemme maksettiin vain junalippu välillä Helsinki-Turku. Lennot ulkomailta ja hotellin Turussa maksoimme itse. Kuulemiseni ehdotettiin tehtäväksi puhelimitse. Kuinkahan siinä tilanteessa olisi salaaminen varmistettu?

Turun hovioikeus sen sijaan korvasi lentokulumme ja hotelliyön Turussa. 81-vuotiaalle Helsingistä edellisenä päivänä omalla autolla saapuneelle isälle tarjottiin vain bussimatkoja kulukorvauksiksi. Hänen olisi tullut nousta kukonlaulun aikaan ja matkustaa julkisella kulkuneuvolla parisataa kilometriä ollakseen aamulla Turussa. Haluaisinpa todella tietää paljonko on kulukorvauksia maksettu syyttäjäpuolen edustajille, asiantuntijoille ja todistajille?

Hovioikeuden ratkaisun kerrottiin perustuneen näytön kokonaisarviointiin. Kuinka on näyttöä arvioitu kokonaisuutena, kun puolustuksen asiantuntijoiden lausuntoja ei ole otettu ollenkaan huomioon? Vain syyttäjän näkökulmaa tukeva näyttö on hyväksytty. Miten tämä voisi olla tasapuolista ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä?

Välitöntä näyttöä ovat olleet lasten kertomukset. Vanhinta 15v täyttänyttä lasta kuultiin oikeudessa, nuorempia vain enon ja poliisin tekemiltä videotallenteilta. Kuinka huomioitiin vanhimman lapsen kertomusta, ettei nuorempien lasten kertomukset pidä paikkaansa? Vanhimman lapsen lailla muut paikallaolleiksi väitetyt lapset kieltävät mitään tapahtuneen. Kuinka on otettu heidän kertomuksensa huomioon selosteessa mainitun “yleisen elämänkokemuksen” perusteella? Miten todennäköisinä voidaan pitää nuorempien lasten tarinoita, kun ne sisältävät elementtejä, joiden paikkaansapitävyys on voitu suoraan kyseenalaistaa muiden lasten taholta ja myös sillä perusteella, ettei tapahtumakuvaukset olleet ainoastaan yksityisissä sisätiloissa ja kotioloissa, kuten julkisessa selosteessa virheellisesti väitetään?

Selosteessa mainitaan, ettei lääkärintutkimuksen mukaan voitu sulkea pois rikoksen mahdollisuutta. Tässä ilmeisesti viitataan syyttäjien uskovaisen lääkärin Minna Joki-Erkkilän lausuntoon, että immenkalvot kasvavat takaisin? Teonkuvausten perusteella ja todennäköisyyslaskelmilla kaikkien kolmen tyttären immenkalvot eivät millään olisi voineet parantua siinä määrin, että heidät neitseiksi edelleen voidaan todeta. Mitä sanoo tuomareiden yleinen elämänkokemus tästä? Voisi melkein luulla, että heidän yleinen elämänkokemuksesta seksiin liittyvistä asioista on nolla.

Selosteessa mainitaan psykologin kuulleen vanhinta lasta, joka näki isänsä murhaajan ja kieltää väitetyt pahoinpitelyt ja raiskaukset. Samaisen nimettömän psykologin asenteellisen lausunnon mukaan lapsi ei ole kertonut tapahtumista totuutta, sillä siitä koituisi ikäviä seurauksia. Selvästikään psykologi ei halua uskoa vanhinta lasta. Samaiset “arpilöydökset” tulevat uudelleen esille tässä kohtaa selostetta. Jollei lapsi ole niitä itsekään omalla, tai sisartensa iholla havainnut, tai tiedä mitään selitystä niiden syntymiseen, niin ei se tarkoita, että hän valehtelee.

Onko olemassa tutkittua tietoa, että ihmiset muistaisivat jokaisen naarmun mikä UV-valoissa saadaan vuosien jälkeen näkyville? Onko tieteellistä tutkimustietoa olemassa kuinka useita vastaavanlaisia “arpia” hyväksikäyttöä kokemattomilla ihmisillä löytyy iholtaan, tai kuinka paljon “arpia” lapsilla on keskimäärin missäkin iässä? Ovatko vastaavanlaisten “arpien” määrät poikkeuksellisia, vai ehkä keskimääräisiä lapsen ikä huomioon ottaen? Onko kyseisellä psykologilla tai lääkärillä ollut verrata johtopäätöksiään tutkittuun tietoon?

Yhtähyvin hovioikeuden selosteessa olisi voitu samaisen psykologin toimesta analysoida syitä miksi nuoremmat lapset kertovat epätosia kauhutarinoita äidistään ja sisarestaan? Onko vanhimman lapsen kertomusta heikentävä seikka se, että nuoremmat syyttävät tätä saatanallisista teoista yhdessä äitinsä kanssa, kuten ryhmäseksistä ja viiltelyistä? Eikö psykologin yksipuolinen puolueellisuus ole lähinnä asenteellisuutta ja törkeä syyttömyysolettaman rikkomus lasta kohtaan, joka oli väitettyjen tekojen aikaan vain 9-11 vuotias?

Annelin nuorimmaisten lasten tarinoiden julkistaminen on ainoa tapa saada oikeudenmukaisuutta oikeudenkäynteihin, joissa on kolme syytettyä, -kaksi aikuista ja yksi lapsi. Satakunnan käräjäoikeus olisi julkistanut lasten tarinat kesäkuussa, mutta asiasta valitettiin. Asia on parhaillaan päätettävänä  Vaasan hovioikeudessa. Lasten kertomusten syntyhistoria tulisi myös selvittää perusteellisesti.

Miten voidaan Turun hovioikeudessa laatia näin yksipuolinen ja harhaanjohtava julkinen seloste täynnä paikkaansapitämättömiä syyttäjien esittämiä väitteitä? Samaista selostetta kehui mediassa muutama rikosoikeuden professori tietämättä kolikon toisesta puolesta mitään. Suomessa on totuttu siihen, että viranomaisten toimintaan on voitu luottaa. Anneli Auerin tapaus rikkoo kaikin puolin tuota luottamusta.

LINKIT Professori Virolaisen blogiin:

Uutta tietoa Ulvilan surmajutun leväperäisestä tutkinnasta

Hovioikeuden seloste Anneli Auerin ym. tuomiosta

Ja lopuksi

Annelin oma vastine julkiseen selosteeseen

Oikeustoimittaja Mikko Niskasaaren kirjoitus marraskuussa 2013:

Oikeudenkäynnissä eivät puntit ole tasan