Tag: Kalle Kyhä
Syyttäjälaitos vastaan Anneli Auer
English speakers, please see the About page. This post is in Finnish. Posts in English can be found in their own category “in English”.
Blogin kotisivulla voit rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Arkisto-sivulta löytyy myös kaikki aiemmat kirjoitukset.
…
Syyttäjälaitos vastaan Anneli Auer
Vain yksi mies on kuollut… ja siitä seurasi vuosisadan viranomaisvaino syytöntä yksinhuoltaja leskiäitiä vastaan Suomessa. Porin poliisilla ja syyttäjillä on ollut tässä tehtävässä käytössään rajattomat resurssit ja valtion pohjaton kassa. Miljoonia euroja on palanut veronmaksajien rahoja vuosien varrella. Kukaan ei tosin vaivaudu selvittämään paljonko tarkalleen rahaa on palanut tähän mennessä, ja mihin?
Syytetty, mutta syytön Anneli Auer sensijaan on menettänyt prosessin aikana aivan kaiken; – vapautensa, maineensa, lapsensa, kotinsa, yrityksensä ja koko omaisuutensa. Mitään ei ole jäljellä, kaikki on menetetty, eikä taistelu oikeudesta ole vielä läheskään päättynyt. Equality of Arms (tasavertaisuus oikeudenkäynnissä) periaate ei toteudu Suomessa.
Anneli Auer vapautettiin helmikuussa 2015 toistamiseen miehensä Jukka S. Lahden murhasta Vaasan hovioikeuden tuomareiden päätöksellä. Useissa maissa laki double jeopardy‘stä estää sen, ettei ihmistä voida tuomita kuin kerran samasta rikoksesta. Anneli Auerin tapauksessa noudatettiin osassa EU maita käytössä olevaa European Convention on Human Rights periaatetta, että tapaus voidaan avata uudelleen mikäli asiassa ilmaantuu uusia todisteita, joiden perusteella aiempi tuomio olisi voinut olla raskauttava. (Esim. USAssa ja Englannissa jutun uudelleen avaaminen ei olisi mahdollista uusilla todisteillakaan).
“The provisions of the preceding paragraph shall not prevent the reopening of the case in accordance with the law and penal procedure of the State concerned, if there is evidence of new or newly discovered facts, or if there has been a fundamental defect in the previous proceedings, which could affect the outcome of the case.“ – Wikipedia/Double jeopardy
Anneli Auer vapautui ensimmäisen kerran murhasyytteestä vuonna 2011, mutta hänen veljensä Ari Auerin ja tämän vaimon Minna Auerin avustuksella syyttäjät saivat kuin tilauksesta tarvitsemiaan “uusia todisteita”, joilla juttu saatiin palautettua käräjäoikeuteen ja Anneli Auer takaisin kaltereiden taakse. Isänsä murhasta ja äitinsä vangitsemisesta traumatisoituneiden lasten kauhukertomukset äidistä ja isosiskosta paisuivat myymälävarkauksista Saatananpalvontaan, eläinten kidutukseen, isän murhaan ja raakaan väkivaltaan kotona. Lopulta tarinoihin saatiin ympättyä vielä seksuaalinen väkivalta. Kertomukset olivat niin yliampuvan rajuja, että henki niistä olisi vähintäänkin lähtenyt, mikäli ne olisivat olleet tosia. Niistä olisi myös jäänyt sellaisia jälkiä, joiden havaitsemiseen ei olisi tamperelaisen lääkärin UV-valoja tarvittu.
Tarinoissa esiintyneet muut lapset ja aikuiset kielsivät ehdottomasti niiden paikkaansapitävyyden. Huippusalaisia tarinoita oli harjoiteltu yhdessä enon ja tämän vaimon kanssa, jotka videoivat muistilapuilta tapahtunutta kerrontaa. Osa hirmuteoista olisi tapahtunut kerrostaloalueen pihamaalla ja yhteisellä kuntosalilla, jonne kaikilla asukkailla oli avain. Mukana olisi ollut muita pihapiirin lapsia, joista jokainen kielsi mitään kerrotunlaista tapahtuneen. Tarinoissa oli mukana myös muita aikuisia, jotka kielsivät mitään väitetynlaista tapahtuneen.
Väitän, että viranomaiset tiesivät alusta asti, etteivät lasten kertomukset voi pitää paikkaansa. Kukaan ei voi olla niin tyhmä, että olisi voinut pitää niitä tosina. Syyttäjät kuitenkin tiesivät “pelin” säännöt ja millaisia pelureita tarvitaan prosessia hämmentämään ja “pajatsoa tyhjentämään”. Näin saatiin kasaan monimutkainen salaisuuksien soppa, jonka päätteeksi kaksi syytöntä ihmistä sai pitkät vankeusrangaistukset suljettujen ovien takana. Jukka S. Lahden murhaaja sensijaan on saanut nauttia vapaudesta ja toinen toistaan uskomattomampien käänteiden seuraamisesta lehtien otsikoista. Vuosien varrella syyttömästä ulvilalaisesta pullantuoksuisesta perhekeskeisestä neljän lapsen äidistä on muokattu mediassa ja netin keskustelupalstoilla koko maan kammottavin naispaholainen.
Vapauttakaamme Anneli Auer kaikista mielipuolisista syytöksistä
Edesmennyt Britti-journalisti ja kirjailija Richard Webster kirjoitti, että ihmisillä on syvä psykologinen tarve kertomuksiin absoluuttisesta pahuudesta.
Ihmiset tarvitsevat vihahahmoa, usein heille itselle täysin vierasta ihmistä tai ihmisjoukkoa (vihollista), johon jokainen voi ulkoistaa omia tuntemuksiaan ja pelkojaan. Anneli Auerille ja Jens Kukalle on langennut tämä rooli Suomessa, vaikka kumpikaan heistä ei ole tehnyt väitettyjä karmivia tekoja.
Websterin mukaan journalistit mielellään tyydyttävät lukijoiden tarpeen kauhutarinoille. Journalisteilla on ikäänkuin ammatillinen velvollisuus toteuttaa ja ylläpitää kauhutarinoilla moraalista paniikkia ja massahysteriaa. Keskiaikaisten noitavainojen tapaan tämä moderni “pahuuden metsästys” uhkaa kuitenkin syyttömien ihmisten elämää.
The Secret of Bryn Estyn tells the story of the gravest series of miscarriages of justice in recent British history – how innocent lives have been destroyed, the public deceived and millions of pounds wasted in a hunt for a dark conspiracy which existed only in the imagination of the investigators.
Kun syyttäjät Jarmo Valkama ja Kalle Kulmala hakivat yhdessä valituslupaa Ulvilan murhajuttuun korkeimmalta oikeudelta elokuussa 2011, perustui se lasten kauhukertomuksiin äidistään ja sisarestaan. Syyttäjät halusivat, että lapsilta saadut “uudet todisteet” käsiteltäisiin oikeudessa. Näin tehtiin, ja Vaasan hovioikeus päätyi toistamiseen vapauttavaan tuomioon helmikuussa 2015. Miksi tämä ei riitä syyttäjille, vaikka useat oikeusoppineet totesivat päätöksen olleen erittäin hyvin perusteltu? Miksi syyttäjät päättivät silti pohtia vielä 60 päivän ajan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen kera voisiko tuomiosta vielä kuitenkin valittaa korkeimmalle oikeudelle, ja saada jollain vippaskonstilla syyttömälle perheenäidille aikaiseksi elinkautinen tuomio murhasta, jota hän ei ole tehnyt?
“Tunnustamalla voi ratkaista, silloin peli loppuu, eihän silloin (ole) enää mitään tarvetta tätä jatkaa, mutta jos hän ei tunnusta ja hän onkin syytön, niin silloin se…se pyörii.” – Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Valkama Ulvilan murhamysteeri elokuvassa
Syyttäjien vainolla ulvilalaista perheenäitiä vastaan ei ole näyttänyt olevan rajaa, eikä Anneli Auerille ole luvassa oikeutta vuosikausiin, elleivät kansalaiset rupea äänekkäästi vaatimaan lisää läpinäkyvyyttä ja selvityksiä viranomaisten toiminnasta asian ympärillä.
Nykyisen systeemin mukaan viranomaiset tutkivat itse itseään, mikä ei johda mihinkään. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) vaati hiljattain Poliisihallitukselta selvitystä Ulvilan murhan esitutkinnan puutteista. Poliisihallitus julkaisi selvityksestä poliisiylijohtaja Mikko Paateron (kok) allekirjoittaman muistion, jossa Vaasan hovioikeuden esilleottamat esitutkinnan puutteellisuudet on kylläkin listattu, mutta niitä ei käsitellä ollenkaan itse muistiossa. Sen sijaan muistiossa keskitytään kehumaan suomalaisen poliisin toimintaa ja tuloksia. Englannissa tälläistä “selvitystä” kutsutaan valkopesuksi.
“To whitewash is a metaphor meaning to gloss over or cover up vices, crimes or scandals or to exonerate by means of a perfunctory investigation or through biased presentation of data. It is especially used in the context of corporations, governments or other organisations.” – Wikipedia; Whitewash (censorship)
LINKIT:
Porin pienet piirit, kuka tuntee kenet?
Vaasan hovioikeuden ratkaisu Ulvilan surma, 19.2.2015. Diaarinumero: R 14/232
Oikeustoimittaja Mikko Niskasaari puhuu poliisista, Ylen Puhe (kesto 57 minuuttia)
Professori Jyrki Virolainen; Syyttäjät hakevat valituslupaa Auerin jutussa
Oikeuspsykologian professori Pekka Santtila Tuomas Enbuske Showssa (kesto n. 9 minuuttia)
Poliisihallituksen muistio Ulvilan surman esitutkinnan puutteista
Miksi Ari Auer kääntyi siskoaan vastaan?
Journalism, Jersey and the Idea of Evil
+++
Blogin kotisivulla voi rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Arkisto-sivulta löytyy myös kaikki aiemmat kirjoitukset.
[contact-form]
Syyttäjäkaartia vastaan Anneli Auer
English speakers, please see the About page. This post is in Finnish. Posts in English can be found in their own category “in English”.
Blogin kotisivulla voit rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Arkisto-sivulta löytyy myös kaikki aiemmat kirjoitukset.
…
Jouko Saario
Muistaako kukaan enää kihlakunnansyyttäjä Jouko Saariota, jonka Länsi-Suomen syyttäjäviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä määräsi helmikuussa 2012 pois tehtävästään seri-asiassa. Saarion tilalle vaihdettiin nopeasti Bodom-syyttäjänä tunnetuksi tullut Heli Haapalehto.
Bodomin murhista vuosikymmenten jälkeen syytetyksi joutunut Nils Gustaffsson todettiin erittäin kalliin oikeusprosessin jälkeen lopulta syyttömäksi, sillä Haapalehdon valheelliset väitteet eivät pitäneet paikkaansa. Tekninen tutkinta osoitti syyttäjien teonkuvauksen mahdottomaksi. Nils Gustafssonin verta löytyi teltan pohjalta juuri siitä, missä hän jo vuonna 1960 oli kertonut nukkuneensa. Syyttäjien sepite, että Gustafsson oli suljettu ulos teltasta ja hyökkäsi ulkoapäin oli siten mahdoton – seikka jonka he tiesivät jo syytteen nostaessaan.
Herää siis kysymys miksi yhteiskunnalle kalliita mediasirkus-oikeudenkäyntejä käydään syyttömiä vastaan Suomessa tietyn syyttäjäporukan voimin? Se on tietenkin yksi tapa pitää mm. syyttäjälaitokset ja oikeusistuimet työllistettyinä aikana, jona rikollisuuden määrä on laskenut Suomessa (ja muualla länsimaissa). Mediatalot hyötyvät myöskin symbioosistaan poliisiin ja syyttäjiin, ja heiltä saaduista myyvistä otsikoista.
Heli Haapalehto
Oikeustoimittaja Mikko Niskasaari kirjoittaa blogissaan, että Heli Haapalehto on työskennellyt aiemmin valtakunnansyyttäjänvirastossa Helsingissä toimenaan poliisirikosten peittely ¹). Anneli Auerin ja Jens Kukan tapauksissa ollaankin useita poliisirikoksia urakalla peitelty.
Syyttäjän tehtävät:
“Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta hänen käsiteltävänään olevassa asiassa tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla. Syyte on nostettava, kun on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Jos syytettä ei nosteta, syyttäjän on tehtävä päätös syyttämättä jättämisestä.
Syyttäjän on oltava objektiivinen. Hänen on otettava tasapuolisesti huomioon myös se selvitys, jota esitetään rikosepäilyjä vastaan. Lisäksi syyttäjän on tehtävä työnsä joutuisasti ja taloudellisesti.
Syyttäjä on ratkaisuissaan riippumaton ja itsenäinen. Hän ei yksittäisessä asiassa voi eikä saa ottaa vastaan ohjeita tai määräyksiä keneltäkään. Siten esimerkiksi poliisin kanta siitä, kuka on syyllistynyt rikokseen, ei sido syyttäjää.
Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä tietyissä tapauksissa määrätä, että esitutkintaa ei toimiteta tai jo aloitettu esitutkinta lopetetaan. Tätä kutsutaan esitutkinnan rajoittamiseksi.”
– Valtakunnansyyttäjänviraston nettisivuilta http://www.vksv.oikeus.fi
Paula Pajula
Kalle Kulmala
Jarmo Valkama
“Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Valkama, olet lukenut aivan kaiken materiaalin liittyen tähän Ulvilan tapaukseen. Oletko 110% varma siitä, että Anneli Auer on surmannut aviomiehensä Jukka S. Lahden?
“En mä ota minkäänlaista kantaa siihenkää asiaan, että että tota en oo missään vaiheess ottanu, ett tuota, kun niinku sanottu niin käytän jälleen kulunutta sanontaa “ei ole savuavaa asetta löytyny kenenkään kädestä”, niin se asia on aina sillon enemmän tai vähemmän tulkinnanvaranen. Nyt taas, kun asioita tutkitaan ja pohditaan ja analysoidaan juriidisesti, että mikä on niinku, kun oikeus päättää, että onko joku syyllinen tai syytön, niin sehän perustuu tämmösiin päättävän elimen ja näiden ihmisten niinkun omaan tunnetilaan ja tämmöseen, että onko heidän mielestään näyttö riittävä ja se on aina… se on inhimillistä toimintaa…ja siinä voi tota edelleenkin tulla semmonen, että näyttö ei riitä”
-Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Valkama Radio Rock 09.05.2012
Muita Auer-tapauksen työllistämiä syyttäjiä ovat ainakin Krista Soukola, Tapio Mäkinen ja Kari Frilander. Heistä lisää myöhemmin.
Edelläolevan syyttäjäkaartin esimiehiä ovat:
Valtakunnansyyttäjä
“Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänä toimii oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Matti Nissinen. Hänen sijaisenaan toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat tai jotka hän ottaa käsiteltävikseen. Hän päättää muun muassa syyttäjän valituslupahakemuksen jättämisestä ja syyttäjien edustamisesta korkeimmassa oikeudessa. Valtakunnansyyttäjän tehtäviin kuuluu myös edistää syyttäjäntoiminnan oikeudellista laatua ja yhdenmukaisuutta. Hän nimittää kihlakunnansyyttäjät, osallistuu lainsäädännön kehittämiseen, antaa yleisiä ohjeita syyttäjille ja valvoo alaisiaan syyttäjiä. Hän voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian ja määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa.”
– Valtakunnansyyttäjänviraston nettisivuilta http://www.vksv.oikeus.fi
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisellä on ollut valta puhaltaa syyttäjä Jarmo Valkaman ja kumppaneiden peli poikki aivan koska tahansa, mutta näin hän ei ole kuitenkaan tehnyt.
Syksyllä 2011 Nissinen kertoi Ylen A-Talk-ohjelmassa tietävänsä varmuudella, etteivät seksuaalirikostutkinnat ja murhajuttu liity mitenkään toisiinsa. Näin perusteltiin juttujen käsittely oikeudessa erillisinä tapauksina. Puoli vuotta myöhemmin syyttäjät kuitenkin myönsivät rikosasioiden keskinäisen yhteyden ilmoittamalla julkisuuteen, että Auer-juttu saa neljä syyttäjää.
Helmikuussa 2015 Nissinen esiintyi jälleen Ylen A-Talk-ohjelmassa keskustelemassa tällä kertaa Vaasan hovioikeuden ratkaisusta. Hän kertoi olleensa jossainmäärin yllättynyt vapauttavasta tuomiosta, mutta seuranneensa asiaa vain median ja toisten kertoman välityksellä. Olisi hyvä tietää ketkä kaikki ovat valtakunnansyyttäjää asiassa vuosien varrella briiffanneet, sillä tieto on osoittautunut harhaanjohtavaksi.
Yllätyskäänne Anneli Auer-jutussa: 4 syyttäjää tutkimaan
Länsi-Suomen syyttäjäviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä jäi eläkkeelle virastaan kesällä 2013
Julkaistu: 19.3.2012 14:12
Anneli Aueriin kohdistuvan rikosepäilyn tutkinnassa on sattunut yllättävä käänne.
Länsi-Suomen syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä on tänään määrännyt neljän syyttäjän ryhmän vastaamaan kahdesta erillisestä rikosasiasta, joissa molemmissa on ainakin toisena epäiltynä Anneli Auer.
Rikosasioiden keskinäisen yhteyden vuoksi kumpaankin asiaan on määrätty syyttäjiksi Länsi-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Jarmo Valkama, Kalle Kulmala, Heli Haapalehto ja Paula Pajula.
Länsi-Suomen syyttäjänviraston mukaan syyttäjäryhmän vastuut on jaettu niin, että kihlakunnansyyttäjät Valkama ja Kulmala vastaavat ensisijaisesti Porissa vireillä olevasta asiasta, jossa avustavina syyttäjinä toimivat kihlakunnansyyttäjät Haapalehto ja Pajula. Tätä asiaa koskevasta tiedottamisesta vastaa kihlakunnansyyttäjä Valkama.
Vaasan hovioikeus on antanut jutussa tuomion 1.7.2011 ja syyttäjät ovat hakeneet korkeimmasta oikeudesta valituslupaa. Asiassa suoritetaan edelleen esitutkintaa.
Toisesta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vireillä olevasta törkeää raiskausta ym. koskevasta rikosasiasta vastaavat ensisijaisesti kihlakunnansyyttäjät Haapalehto ja Pajula. Avustavina syyttäjinä asiassa toimivat kihlakunnansyyttäjät Valkama ja Kulmala. Tätä asiaa koskevasta tiedottamisesta vastaa kihlakunnansyyttäjä Haapalehto.
Syyttäjänviraston mukaan päätöksestä ei voida antaa lisätietoja, koska Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vireillä olevan asian käsittely on määrätty salaiseksi.
IS
***
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen oikeana kätenä toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Kalske on kunnostautunut Auer-jutussa seuraavalla tavalla:
Auerin Ulvila-kanteluista ei jatkotoimia
Satakunnan Kansa, Päivitetty 14.7.2014 12:39, julkaistu 14.7.2014 12:34
Auer oli tehnyt aikoinaan tutkintapyynnön yhdestä vyyhden tutkinnanjohtajasta Pauli Kuusirannasta sekä yhdestä jutun tutkijasta. (Tapio Santaojasta).
Anneli Auerin kantelu kahden poliisimiehen toimista Ulvilan henkirikoksen esitutkinnassa ei johda jatkotoimiin. Asiasta päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
Auer oli tehnyt aikoinaan tutkintapyynnön yhdestä vyyhden tutkinnanjohtajasta Pauli Kuusirannasta sekä yhdestä jutun tutkijasta. Marraskuussa kihlakunnansyyttäjä katsoi, ettei heitä ole syytä epäillä virkarikoksista, eikä näin ollut perusteita aloittaa esitutkintaa. Asiaa arvioi syyttäjä, koska tutkintapyyntö koski poliiseja.
Auer kanteli seuraavaksi valtakunnansyyttäjänvirastoon keväällä ja pyysi esitutkinnan aloittamista. Maanantaina antamassaan ratkaisussa apulaisvaltakunnansyyttäjä arvioi kihlakunnansyyttäjän ratkaisun oikeaksi, eikä asiaa ole syytä arvioida uudelleen.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske
Apulaisvaltakunnansyyttäjä
“Apulaisvaltakunnansyyttäjän virkaa hoitaa varatuomari, laamanni Jorma Kalske. Hänen sijaisenaan toimii virkaiässä vanhin yksikön päälliköksi määrätty valtionsyyttäjä. Syyttäjälaitoksen ylimmän johdon tehtävät on jaettu valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kesken. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltäväkseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Heidän välisestään työnjaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee muun muassa syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa koskevat sekä ylimmän syyttäjän toimenpiteitä edellyttävät asiat. Apulaisvaltakunnansyyttäjälle kuuluvat myös sananvapautta koskevat asiat.”
– Valtakunnansyyttäjänviraston nettisivuilta http://www.vksv.oikeus.fi
…
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen aiempi kannanotto Auer tapaukseen:
Valtakunnansyyttäjä: Ulvilan murhatapauksen käsittely kestänyt valitettavan pitkään
JULKAISTU 19.10.2012 10:38
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pahoittelee, että Ulvilan murhatapauksen käsittely on kestänyt pitkään.
Nissinen toteaa tänään lähettämässään tiedotteessa, että korkeimman oikeuden päätös palauttaa asia Satakunnan käräjäoikeuden käsiteltäväksi on perusteltua.
– Asian vaiheet ovat olleet varsin poikkeuksellisia, mistä syystä myös todistusaineisto on rakentunut poikkeuksellisella tavalla, Nissinen toteaa.
Anneli Aueria syytetään miehensä murhasta. Nissinen huomauttaa, että syyte koskee äärimmäisen vakavaa rikosta. Sen takia kaikkien osapuolten oikeusturva puoltaa valtakunnansyyttäjän mielestä käsittelyn palauttamista käräjäoikeuteen.
Nissinen uskoo, että Ulvilan murhajutun käsittely voi sujua nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla.
– En kuitenkaan näe esteitä sille, etteikö tämä toinen kierros voisi edetä huomattavasti joutuisammin. Tiedän, että ainakin jutun syyttäjät pyrkivät siihen.
***
“Kun ei ole näyttöä, ei ole, vaikka oltaisiin mitä mieltä.” – Anneli Auerin asianajaja Juha Manner
***
MUUTA LUETTAVAA:
LINKIT:
http://www.oikeus.fi/syyttaja/fi/index/syyttajalaitos/syyttajantehtavat.html
Katso Ulvilan murhamysteeri netissä
Tilaa Ulvilan murhamysteeri DVD
+++
Blogin kotisivulla voi rullata sivua alas ensimmäiseen kirjoitukseen asti. Arkisto-sivulta löytyy myös kaikki aiemmat kirjoitukset.
[contact-form]
